MÄ EN oo vIEL TARpEEks Iso (F)

2019/04/26



Yksi eniten odottamistani debyyttialbumeista ilmestyi viime viikolla, nimittäin F:n debyytti MÄ EN oo vIEL TARpEEks Iso. Se täytti kaikki odotukseni, ja vielä vähän enemmän. Viime vuonna F oli esillä osana D.R.E.A.M.G.I.R.L.S. -kollektiivia, sekä kiersi kesän ympäri Suomea Pyhimyksen lämppärinä. Omassa musiikissaan F yhdistelee suvereenisti hiphopia, poppia, R&B:tä sekä elektronisia vivahteita.


F signattiin Universal Musicille kesällä 2017, ja loppuvuodesta julkaistiinkin jo debyyttisinkku Ovikelloo sekä kakkossinkku Aina mä muistan sut. Debyyttialbumin biisilistausta selatessa nämä molemmat julkaisut loistavat kuitenkin poissaolollaan, mikä aluksi pisti mietityttämään. Platan kuuntelun jälkeen se ei kuitenkaan ihmetytä enää yhtään; kyseessä on nimittäin hemmetin tarkka ja kova kokonaisuus, johon nämä kappaleet eivät olisi istuneet täydellisesti. 

Ja juuri nyt, tällaisenaan, kaikki istuu. Siis ihan täydellisesti.

MÄ EN oo vIEL TARpEEks Iso on tyylikäs, koskettava ja hiottu kokonaisuus, joka rakentaa taitavasti maalaillen täysin omaa maailmaansa, josta myös pitää tiukasti kiinni aivan alusta loppuun asti. Albumin rakennetta ja teemaa kannattelevat Kasetit 1-4, joissa kuullaan lapsen puhtaalla, viattomalla äänellä niin monologia kuin dialogiakin. Kasettiraidat ovat sämpläyksiä kasettiäänitteistä, joita F:n isoäiti on nauhoittanut hänestä 90-luvulla.

Albumi rakentaakin taitavasti dialogia lapsuuden ja aikuisuuden välille. Kasvamista, aikuisuutta ja siihen johtavaa muutosta käsitellään muun muassa erilaisten ihmissuhdekokemusten, mielenterveysongelmien, seksin ja kuoleman kautta. Tekstittäjänä F on luonteva, ja tohtisinko melkein sanoa, että häkellyttävän valmis. ("Melkein", koska onko lopulta meistä kukaan koskaan?)

Vakuuttavinta albumilla on se, miten sujuvasti F hyppii laulun- ja räpinomaisen tulkinnan välillä. Tuntuu siltä, että F voisi sanoa tai tehdä ihan mitä tahansa ja se kuulostaisi vakuuttavalta. Jo se itsessään luo F:lle omintakeisen ja erottuvan soundin, jonkalaista kovasti kaivataan Suomen musiikkikentälle. F:n debyytti onkin kaikessa synkkyydessään äärimmäisen raikas tuulahdus juuri nyt, juuri tähän hetkeen.

MÄ EN oo vIEL TARpEEks Iso on trendikäs ja jotenkin todella tässä hetkessä, mutta soi samalla kuitenkin omilla ehdoillaan, ja onnistuu taitavasti väistämään kaikki tämän hetken pahimmat popkliseet. Päällimmäisenä mieleen jääkin juuri vahva tyylikäs albumikokonaisuus. Äärimmäisen tyylikäs debyytti.

Lähetä kommentti

INSTAGRAM @joannahearts

© MUSIIKKIBLOGI. Design by FCD. Musiikkiblogi.fi fiilistelee juuri nyt: Lauv, Yeboyahin visuaalinen EP, Lizzon huilusoolot, saapuva syksy.