No.6 Collaborations Project (Ed Sheeran)

2019/08/02



Minun ei niin ollut tarkoitus kirjoittaa tästä, kun joka tuutista on muutenkin pursunnut viime viikkoina pelkkää Sheerania. Mutta nyt kun tämä albumi on ollut niin kovassa soitossa itselläni, oli minun pakko nostaa se esiin myös täällä!


Ennen levytyssopimustaan Sheeran julkaisi aikoinaan vuonna 2011 kollaboraatio-EP:n No.5 Collaborations Project, jolle on uumoillut jatkoa siitä asti. Kakkososa tuli vihdoin toteen nyt kesällä, kun No.6 Collaborations Project julkaistiin. Se nousi heti ensimmäisen viikon jälkeen Suomen viralliseksi listaykköseksi, ja lisäksi Malmin lentokentällä järjestetyt keikat olivat yhdessä kaiken kaikkiaan Suomen historian suurin konserttitapahtumat.

Koska uusi No.6 Collaborations Project on myös kollaboraatioalbumi, on albumin vierailijalista melkoinen. Mukana kuullaan mm. Khalid, Camila Cabello, Cardi B, Chance the Rapper, Stormzy, YEBBA, Justin Bieber, Travis Scott, Eminem, 50 Cent, Young Thug, Skrillex ja Bruno Mars. Sheeran on kertonut pyytäneensä albumilleen vierailemaan artisteja, jotka inspiroivat häntä ja joita hän ihailee suuresti.

Olen itse rakastanut Sheerania jo pitkään, mutta sitten pari vuotta sitten julkaistun edellisen albumin, olen löytänyt itseni jonkinlaisesta fanituksen suvantovaiheesta ja alkanut kokea Sheeranin vähän... no, tylsänä. Ehkä olin ehtinyt kuluttaa kaikki vanhat biisit jo liian loppuun, mutta jotenkin olin jo luopunut uuden albuminkin aktiivisesta odottamisesta.

Kun albumi sitten ilmestyi, pistin sen skeptisenä ja edelleen hieman tylsistyneenä soimaan, onneksi vain yllättyäkseni positiivisesti. Se sai minut jotenkin rakastumaan Ed Sheeraniin kokonaan uudestaan samalla tavalla kuin olin rakastunut silloin joskus.

Kuluneiden viikkojen aikana olen huomannut uudestaan ja uudestaan valitsevani päivieni kuluksi soittoon uudestaan ja uudestaan tämän albumin, ja huomannut hyräileväni sen kappaleita suorittaessani arkisia askareitani. Välillä olen töissä oikein laskenut tunteja, että pääsisin kotiin kuuntelemaan albumilta jotain tiettyä biisiä, jota en saa pois päästäni.

Ed Sheeranin brändi on aina keskittynyt Sheeranin äärimmäiseen tavallisuuteen, ja tämän albumin tematiikassa se korostuu erityisesti. Teksteissä hän ilmaisee toistuvasti vihaansa bilettämiseen (mood), sekä pyrkii erottamaan itsensä kaikista kauniista, rikkaista ihmisistä ja klubikulttuurista, jotka ahdistavat. Albumin A-listan vierailijat vahvistavat entisestään eroittelua "niiden suosittujen tyyppien" ja "tavallisten pulliaisten" välille.

Myös Sheeranin soundi, melodiat ja biisien muut koukut ovat aina olleet simppeleitä, mutta tarttuvia. Tällä albumillä soundiin tuovat myös lisämaustetta ajoittain hieman tummempi äänimaailma, sekä tietenkin myös albumin vierailijat omalla panoksellaan. Tummempaa soundia korostavat ajoittain jopa R&B:mäiset vivahteet. Parasta on, että näitä vivahteita kuulee jatkuvasti lisää, eli albumi myös paranee jokaisella kuuntelukerralla. Erityisen hunajainen on albumin keskivaiheilta löytyvä Feels, jossa kuullaan vierailemassa Young Thug sekä J Hus.

Vaikka tältä(kin) albumilta löytyy balladeja, jotka jokainen pystyy ottamaan helposti omakseen, on Sheeran minusta (edelleen) kaikkein mielenkiintoisin sellaisilla kappaleilla, joissa on vähän jotain muutakin, ja flow hieman nopeampaa.

Kuuntele uusi albumi alta, jos et vielä ole ottanut sitä haltuun!





Lähetä kommentti

INSTAGRAM @joannahearts

© MUSIIKKIBLOGI. Design by FCD. Musiikkiblogi.fi fiilistelee juuri nyt: Lauv, Yeboyahin visuaalinen EP, Lizzon huilusoolot, +20 helteet.