2010-luku on listapopin, rapin, Spotifyn ja live-esiintymisten riemujuhlaa

2019/10/05



Suomalaisten musiikinkuuntelu on muuttunut perusteellisesti. 2010-luku on listapopin, rapin, Spotifyn ja live-esiintymisten riemujuhlaa. 


Suomalaisten musiikinkuuntelu on digitalisoitunut ripeästi 2010-luvun lopussa. Spotify ja oma älypuhelin ovat nousseet koko kansan musatoistovälineiksi. Samalla musiikin kuuntelun painopiste on siirtynyt albumikokonaisuuksista soittolistoihin ja yksittäisten biisien kuunteluun. Kotimainen listapop ja rap ovat kiivenneet listojen kärkeen, ja elävän musiikin suosio nousi vuonna 2019 ennätyskorkealle.  

Etunenässä nämä tiedot ja paljon muuta kävivät ilmi Teoston, sekä Musiikkituottajat IFPI Finlandin  tämän vuoden Musiikki & Media -tapahtumassa Tampereella julkistamasta suomalaisten musiikinkuuntelutapoja laajasti selvittäneestä tutkimuksesta. Neljättä kertaa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin nykytilanteen lisäksi myös tulevia 2020-luvun trendejä. 


Suomalaisten musiikin kulutus muuttui perusteellisesti 2010-luvulla


2010-luvun alussa puhelimen rooli musiikin kuunteluvälineenä oli vielä vähäinen, mutta tilanne muuttui nopeasti: vuosikymmenen lopussa jo kolme miljoonaa suomalaista kuuntelee musiikkia puhelimellaan viikoittain.

Suoratoisto ohitti äänitemyynnin kaikkialla maailmassa. Tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Spotifyta ja muita suoratoistopalveluita viikoittain. Samalla musiikin kuuntelun painopiste on siirtynyt albumikokonaisuuksista soittolistojen, sekä yksittäisten biisien kuunteluun. 

Fyysisten äänitteiden myynti laski koko vuosikymmenen nopeasti, kunnes aivan viimeisinä vuosina vinyylilevyjen myynti musiikin keräilyn tosifaneille ampaisi yllättävänkin reippaaseen nousuun, mikä valaa uskoa levykaupan erikoisliikkeiden tulevaisuuteen. Fyysisten levyjen myynnin lasku on hidastunut, ja useammalla erikoiskauppiaalla on ollut myynnissä pientä plusmerkkistä kehitystä. Vinyylimyynti on useimmille erikoisliikkeille uusissa levyissä selvästi isompaa kuin CD-levyt. 

Keskiverto suomalainen käyttää nykyään keskimäärin kuutta digitaalista/sosiaalisen median palvelua viikoittain, ja siksi digitaalisista kanavista on tullut uusien artistien tärkein leviämiskanava. Radion rooli oli silti suurimmillaan, jotta artistien lopullinen läpimurto saadaan leviämään laajempiin ikäryhmiin.

Radio säilytti asemansa 2010-luvulla kuunteluvälineenä: lähes jokaisella suomalaisella on edelleen radiossa 2-3 suosikkikanavaa, joita kuunnellaan ainakin silloin tällöin. Musiikkityylien osalta vuosikymmen oli kokonaisuutena listapopin riemujuhlaa Sanneineen ja Antti Tuiskuineen. Rapin ja listapopin liitosta tuli valtavirtaa, ja JVG:stä ja Cheekistä koko kansan suosikkeja. Myös EDM antoi vahvat mausteensa 2010-luvun pop-kenttään, ja Juha Tapio nousi iskelmän ja Haloo Helsinki! suomalaisen rockin suurten sarjaan, Lauri Tähkä taas eri tyylilajien välimaastoon. 

Tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaat eivät oikein osaa pitää radiota itselleen tärkeänä musiikin kuuntelutapana. Mahdollisuus valita esittäjä itse vetoaa nuorimmissa suomalaisissa vahvuutena enemmän kuin radion vaihtuva esiintyjävirta.

Uudet artistitähdet päättääkin teini verkossa luurit korvilla. Valtaosa ihan uusista artisteista on alle 20-vuotiaiden pinnalle nostamia. Harvalla toimialalla uusia "tuotteita" tuodaan markkinoille näin nuori ikäryhmä -lähtöisesti. Silti musiikin kohdistaminen nuorille on sekä syy, että seuraus. 

Vesta, Cledos, Aleksanteri Hakaniemi, Kuumaa, Costee... Tutkimus ennustaa, että joku tämän hetken nousevista nuorisosuosikeista on suuri koko kansan suosikki muutaman vuoden sisällä.



Miljoonan suomalaisen lavasankarit ja suosikkisanoitukset 


Elävän musiikin suosio kasvoi, ja vuoden 2019 aikana ennätykselliset kaksi kolmasosaa suomalaisista on käynyt konsertissa. Suomessa on reilut kymmenen artistia, jotka miljoona suomalaista on nähnyt elämänsä aikana livenä vähintään kerran! Tässä joukossa ovat mm.  Eppu Normaali, Apulanta, Jari Sillanpää, Kaija Koo, Haloo Helsinki!, Jenni Vartiainen ja Antti Tuisku. Erityisen rakastettuja live-esiintyjiä noin miljoonan yleisön saavuttaneista esiintyjistä ovat Cheek, Lauri Tähkä, JVG, Sanni ja Juha Tapio. Ykköspaikkaa live-esiintyjissä pitää Popeda, jonka on bändin uran aikana keikalla tai konsertissa nähnyt lähes puolitoista miljoonaa suomalaista.

Suomalaisia kautta aikojen eniten puhutelleet biisien tekstit jakautuvat tasaisesti viimeiselle viidelle vuosikymmenelle. Nuoremmille musadiggareille lyriikoissa tärkeintä ovat tarttuvat hookit ja kekseliäät ilmaisut. Aikuisemman yleisön suosikkiteksteissä pohditaan elämää ja ne sisältävät usein kekseliäitä oivalluksia parisuhteista. Iloiset fiilikset tai kaipaava suru ovat keskiössä useammin kuin yhteiskunnallisuus tai vitsikäs huumori. Useimmin henkilökohtaiseksi suosikkisanoituksesi ilmoitettiin laulu, joka on julkaistu kyselyvastaajan ollessa noin kaksikymmentävuotias.


Miten musiikin kuuntelu muuttuu 2020 -luvulla?


Tähän saakka jokainen vuosikymmen on omalla tavallaan ravistellut musiikkimaailmaa, ja sama kehitys toistuu 2020-luvullakin. Virtuaalitodellisuuden ja musiikin liitto voimistuu, mitä pitemmälle 2020-lukua mennään. Alueelta nousevat uudet palvelut vakiintuvat samanlaiseen asemaan missä YouTube, Facebook, Netflix ja Spotify ovat nyt.

Yksi tai useampi uusi musiikkityylin valtavirtaus tulee lyömään läpi seuraavan vuosikymmenen aikana. Seuraava musiikin suuri aalto noussee Aasiasta. Näemme myös perinteisiin instrumentteihin nojaavan musiikkityylin vastaiskun: Ed Sheeran tuskin jää yksittäisilmiöksi akustisemmassa ilmaisussa. 

Vaikka 2020-luvulle mentäessä uudet koko kansan suosikit markkinoidaan suurelle yleisölle teini-ikäisen yleisön kautta, digitaalisten kanavien korkea kulutus myös varttuneempien ikäryhmien keskuudessa mahdollistaa uusien artistien voimaperäisen markkinoinnin kohdennetusti heillekin.  


Lähde: Musiikkituottajat – IFPI Finland ry. (Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö, jonka tarkoitus on kehittää suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä. Musiikkituottajien jäsenyhtiöt edustavat noin 90  prosenttia äänitteiden kokonaismarkkinoista Suomessa. Lisätietoa: www.ifpi.fi)

Lähetä kommentti

INSTAGRAM @joannahearts

© MUSIIKKIBLOGI. Design by FCD. Musiikkiblogi.fi fiilistelee juuri nyt: Lauv, Yeboyahin visuaalinen EP, Lizzon huilusoolot, saapuva syksy.