Trendamin kuolee ja Benjamin syntyy

Rakas WWW, sä oot syypää Benjamin Peltoseen.



Someveteraani ei ole Benjaminin debyyttialbumi, mutta sellaiselta se tuntuu. Neljä vuotta sitten julkaistu englanninkielinen Fingerprints-albumi oli muiden tekijöiden kirjoittama, eikä sosiaalisen median kautta julkisuuteen noussut Benjamin Peltonen aina ollut edes varma mistä kappaleillaan laulaa. Fingerprints löysi kuitenkin suuren menestyksen erityisesti Espanjassa, jossa se pyöri albumilistojen kärjessä, ja  missä fanitushuuma Benjamin ympärillä rehotti erityisen valloillaan.

Uusi albumi on Benjaminin suomenkielinen debyytti, ja onkin kiinnostavaa, että sen lisäksi, että Benjamin on sillä kohdannut musiikissaan oman kielensä, hän on myös tuntunut löytäneen oman kielensä. Benjamin on ollut kirjoittamassa albumin jokaista biisiä, ja ei kai kukaan tässä maassa oikein olisi voinutkaan kirjoittaa sitä tarinaa, jonka Benjamin albumillaan jakaa.

Harva voi samaistua siihen millaista on olla Suomen ensimmäinen suuri sometähti ja nousta kansainväliseen suosioon alle parikymppisenä, mutta samalla sosiaalinen media, sekä sen asettamat paineet ja lieveilmiöt ovat lähes meidän kaikkien elämässämme jotenkin läsnä. Some ja tykkäykset ovat olleet kuluneen vuosikymmenen top-huumetta ja kaikki sen käyttäjät samalla sekä addikteja, että diilereitä. 

Kukaan meistä ei tiedä kehittyykö somekulttuuri tulevaisuudessa pahempaan vai parempaan, mutta nyt me ainakin tiedämme, että kahdenkymmenen vuoden päästä voimme kuunnella Someveteraania, ja se toimii aikakapselina siihen mitä se on tällä hetkellä.

Someveteraani käsittelee keskitetysti, mutta laajasti tämän hetken somekulttuuria, sen lieveilmiöitä ja nuorien sukupolvien tilaa. Teksteissään Benjamin kertoo kokemuksistaan menestyksen sudenkuopista, pohtii mitä on olla mies, sekä unelmoi jostain aidosta.

Samalla albumi kritisoi juuri sitä somea, joka on antanut Benjaminille kaiken, ja jonne tämänkin kokonaisuuden trackit päätyvät pyörimään Instagram Storiesin taustasointuina ja Tiktok-haasteina.



Someveteraani on albumina inhorealistinen kertomus, sekä kaiken kaikkiaan ihastuttavan kummallinen kokemus, mutta ennen kaikkea soundiltaan äärimmäisen monipuolinen. Se koputtelee sellaisia ovia joita Suomessa ei aiemmin ole juurikaan edes avattu. Benjaminista on kuoriutumassa uudenlainen rohkea ja innovatiivinen poptähti, joita Suomessa tarvitaan ehdottomasti enemmän.

Benjaminin somehistorian, sekä musiikkiuran kevyen keinotekoiseksi jääneen alkutaipaleen vuoksi Benjaminin uuden tulemisen suurin haaste lienee ollut saada ihmiset ottamaan hänet vakavasti artistina. Siinä ensimmäiset suomenkieliset singlet osuivat maaliin; Naarmuja ja Juon sut pois esittelivät ensimmäistä kertaa raaempaa ja tummempisävyisempää Benkkua, ja ne menestyivät loistavasti. 

Ne, sekä niiden jälkeen julkaistut Tanssin yksin, Orgasmi, Näytä mulle ne ja Kaksi kotia eivät kuitenkaan ole osa tätä Benjaminin uutta albumia, sen teemaa tai artistibrändäystä. Tämä uusi, hieman törkeä ja visuiltaan jopa tarkoituksellisesti muovisempi Benjamin oli sinänsä hieman riski vakavampaa artistikuvaa hakiessa, mutta voittaa silti, sillä Someveteraani on lopulta Benjaminia autenttisimmillaan.

Vaikka suomenkieliset ensisinkut olivatkin helpommin sulateltavempia hittejä, on Someveteraani aidompi ja kunnianhimoisempi. Se on myös kuuntelijalle haastavampi, mutta nämä seikat ovat usein kaikkein lähimpänä sitä syvintä artistisuutta, jota Benjamin tuntuu jahtaavan.

Albumin päätteeksi Benjamin palauttaa kultapojan pystinsä, ja päästää irti siitä mitä on aiemmin ollut, tai esittänyt olevansa. Trendeistä kertovan albumin päämäärä ei siis ole niille antautuminen, vaan lopulta niistä täydellinen irtautuminen. Trendamin on kuollut, ja Benjamin on nyt syntymässä artistina. Onkin jännittävää seurata minkälaisen Benjaminin näemme kasvavan suomalaisen popin kentällä tulevina vuosina.

Someveteraani on ensisijaisesti törkeä albumi, mutta härskiytensä alla myös herkkä, ja juuri siksi niin mainio. Sitä ei ole muotoiltu kauniiksi tai taiteelliseksi albumiksi, vaan rehelliseksi ja autenttiseksi musiikiksi, joka on ollut pakko saada ulos.


Kuuntele albumi alta!



"Jengi on aina pitänyt mua esikuvana, mut mä en oo koskaan ollut esikuva. Mä oon ollut tosi perus, enkä oo uskaltanut ottaa riskejä. Nyt ekaa kertaa me aletaan ottaa riskejä, ja mä haluan toimia edelläkävijänä, josta jengi voi sanoa että ”Vau, noi teki ton ekana."



Kommentit

Form for Contact Page (do not remove)