Vuoden parhaat paketissa

Musiikkiblogin vuoden 2020 suosikkijulkaisut listattuna yhteen postaukseen.


Musiikkiblogin viikkosoittolistan kansikuvat vuosimallia 2020.


Kulunut vuosi on ollut monenlainen ja herättänyt kaikenlaisia tunteita. Erityisen iskun se on jättänyt myös musiikkialaan ympäri maailmaa, mutta onneksi olemme tänäkin vuonna saaneet nauttia myös uusista musiikkijulkaisuista. Tähän postaukseen olen listannut omat suosikkijulkaisuni vuodelta 2020. 

Postauksen lopusta löydät linkin Musiikkiblogin vuosisoittolistaan, johon on koottu kaikki nostot, jotka Musiikkiblogi on tehnyt viikkosoittolistalleen tämän vuoden aikana. Siltä lyötyy huikeat 1624 kappaletta, eli lähes 90 tuntia musiikkia!

Toivotan kaikille lukijoille edeltäjäänsä parempaa vuotta 2021!🥂






KOTIMAISET SUOSIKIT TOP 10


Gracias - Graciasi LP

Graciaksen suomenkielinen debyyttikokonaisuus oli ollut pitkän odotuksen takana, joten sitä oli ihanaa päästä vihdoin fiilistelemään kun albumi tänä vuonna ilmestyi. Gracias on aiemmin julkaissut kaksi englanninkielistä albumia Elegeni sekä Globe

Graciasi LP on ollut sellainen levy, joka on kasvanut ajan kanssa aina vaan paremmaksi. Tyylikäs albumi julkaistiin keväällä, ja se on tuntunut sopivan jotenkin poikkeuksellisen hyvin niin kevääseen ja kesään kuin syksyyn ja talveenkin. Se kuvaakin tietyllä tavalla täydellisesti levyn ajattomuutta. 



Pesso - Miks sä et oo niinku kaikki muut?

Jo Pesson edellinen, pari vuotta sitten julkaistu Kunnes mä tapasin sut -albumi herätti itsessäni suuria ihastuksen tuntemuksia, joten se olikin ollut kovassa tehosoitossa uutta albumia odotellessa. Keväällä ilmestynyt kakkoslevy Miks sä et oo niinku kaikki muut? jatkoi ihanan pehmeästi edeltävän albumin linjaa, mutta tuntui silti samalla raikkaalta tuulahdukselta.


Antti Tuisku - Valittu kansa

Olin jännityksellä odottanut millä tavalla Antti Tuisku lähtisi uudistamaan itseään Anatude-aikakautensa jälkeen, ja odotus päättyi kun Valittu kansa paljastui konseptina meille kaikille alkuvuodesta. Se herätti itsessäni samalla mielenkiintoa ja innostuneisuutta, mutta myös varovaista jännittyneisyyttä siitä olisiko tällainen konseptialbumi sellainen, johon voisin samaistua tarpeeksi. Pidin koko ideasta ajatuksen tasolla, mutta murehdin paljon sitä, pystyisinkö nauttimaan siitä muuten. Kirjoitinkin aiheesta keväällä täällä.

Nyt pystyn jo tarkastelemaan asiaa retrospektiivistä ja olenkin tosi iloinen siitä, että tästä tuli yksi kotimaisista suosikkilevyistäni koko vuotena, ja se on kuin onkin pyörinyt lautasellani tiuhaan tahtiin. Sen lisäksi, että Valittu kansa on konseptina äärimmäisen vahva, on se myös taiteellisesti kunnianhimoinen ja koskettava teos, joka on myös jättänyt jälkensä vuoteeni musiikillisesti.

Suomessa ei kansainväliseen musiikkiin verrattuna ole kauheasti nähty valtavirtamusiikissa vastaavanlaista uskonnollisilla teemoilla leikittelyä, ja Antti Tuisku onnistui tekemään sen hyvin. Vastaavanlaista synneillä leikittelyä on tänä vuonna nähty myös Erika Vikmanilta, jonka uusi tuleminen on ollut myös äärimmäisen vahva ja olen pitänyt siitä kovasti. Siinä olisikin kova kombo, maksaisin monta rahaa siitä, että saisin jonkinlaisen Valittu kansa + Syntisten pöytä -collabin kehiin!



Evelina - III

Evelinan kolmosalbumi III on heittämällä Evelinan vahvin levy toistaiseksi. Albumin soundi on muovautunut yhdessä Evelinan, sekä tuottaja Tidon yhteistyönä ja se ottaa vahvasti vaikutteita vuosituhannen vaihteen jenkki-R&B:stä. Myös Evelinan laulusoundi on hunajaisempi kuin koskaan. 


Benjamin - Someveteraani

Karmaisevasta tittelistään huolimatta Someveteraani on nimeään kypsempi ja tyylikkäämpi teos, joka käsittelee rohkeasti ja oivaltavasti omaa identiteettiä, sekä modernin yhteiskunnan asettamia paineita. Kirjoitin albumista laajemmin sen julkaisun aikaan täällä

Teksteissään Benjamin pohtii mitä on olla mies sekä unelmoi jostain aidosta. Tematiikaltaan ajoittain jopa hieman härski, mutta samalla herkkä ja koskettava albumi on vahva konseptialbumi, eikä sellaista ole Suomessa vielä aiemmin nähty tällaisena toteutuksena. Lisäksi WWW on ihan törkee bängeri. 



BEHM - Draaman kaari viehättää

Tämän vuoden ilmiömäisin tulokkaan nousu on nähty mielestäni ehdottomasti Behmiltä, jonka suosio on noussut räjähdysmäisesti etenkin sen jälkeen kun debyyttialbumi Draaman kaari viehättää julkaistiin syksyllä. Kirjoitin siitä silloin täällä.

Draaman kaari viehättää kosketti minua aivan yllättäen ja syvältä, tavalla jolla vain harva albumikokonaisuus todella tekee. Lähes käsin kosketeltavalta tuntuu edelleen se hetki, kun istuin tietokoneeni äärellä kuuntelemassa ensimmäistä kertaa kyseistä albumikokonaisuutta vain muutama päivä ennen sen julkaisua. Tunsin jo silloin, että tässä on jotain erityistä, ja vauhkosin siitä kaikille monta päivää, myöhemmin myös painostaen ystäviäni albumin pariin sen vihdoin ilmestyttyä.

Behm on ollut tänä vuonna ilmiömäinen, ja mielestäni yksi kiinnostavimmista uuden vuosikymmenen laulun tekijöistä. Behmissä on jotain samaa kuin Chisussa läpimurtoalbuminsa Vapaa ja yksin tienoilla; jotain lupaavaa, jotain vanhaa, jotain modernia. Albumi on kaikessa yksinkertaisuudessaankin koskettava, yhtenäinen ja hieno kokonaisuus.


Hassan Maikal - Myöhäst, Hullu, Tänään

Tässä onkin vielä sen verran uusi tulokas, ettei hänellä vielä ole kokonaista pitkäsoittoa, mutta häneltä on tullut tänä vuonna kolme niin kovaa biisiä, että halusin Hassanin ehdottomasti tähän listaukseen mukaan. Tätä tulokasta kannattaa seurata! 

Hassan Maikal yhdistelee musiikissaan monipuolisesti rap-ja R&B-vivahteita monipuolisiin afropop-melodioihin. Artistin tapa tulkita tuntuu pehmeältä ja vaivattomalta, ja kaikki näistä tämän vuoden sinkuista ovat olleet ihan törkeen kovia.

Fiilistelin Hassan Maikalin debyytti-EP:tä jo muutama vuosi sitten täällä blogissa, ja se vakuutti jo silloin tummalla soundillaan ja vahvoilla teksteillään. Vielä silloin Maikalin tulkinta oli enemmän rap-painotteista, mutta uusilla kappaleilla vaikuttaa aiempaa enemmän myös todella samettinen laulusoundi. 



Ibe - Perkele!

Läpimurtoalbumeita seuraava albumijulkaisu voi olla usein paineiden täyteinen prosessi, mutta viimevuotista Ibelius-läpimurtolevyä seurannut Perkele! on kyllä soundillisesti niin täydellinen, kevyt ja helppoa kuunneltavaa, ettei moista tule edes miettineeksi. Perkele! on sellainen albumi jota ei muutenkaan kauheasti tarvitse miettiä, vaan sen voi laittaa soimaan lähes millaisessa hetkessä tahansa, ja se aina jotenkin sopii juuri siihen.


F - Mä oon vapaa

Kakkosalbumillaan F on edelleen yhtä vahva tulkitsija kuin esikoisellaankin. F:llä on harvinainen taito välittää tunne instrumentillaan, olipa välitystapa laulu tai rap. Kirjoitin F:stä myös Vapaa-musiikkivideon julkaisun yhteydessä täällä.

Mä oon vapaa peilaa F:n suhdetta itseensä ja ympäröivään yhteiskuntan nuorena naisena. Kokonaisuuden jokaisella kappaleella käsitellään erilaisia tabuja, kuten kateutta, riippuvuutta, pettämistä ja seksuaalista vapautumista. Vaikka debyyttikin oli henkilökohtainen, kakkosalbumi tuntuu intiimiltä kurkistukselta F:n pään sisälle. 


Isaac Sene - Koko kansan EP

Vielä hieman pinnan alla kupliva tulokas vaikutti suuresti kuusiraitaisella debyytti-EP:llään. Keväällä julkaistu kokonaisuus tuntuu edelleen tuoreelta, vivahteikkaalta ja erilaiselta. Karismaattisella Isaac Senellä on potentiaalia tarjota suomalaiselle musiikkikentälle jotain mitä täällä ei vielä ole juurikaan nähty. Jo uransa alkumetreillä kuultavissa oleva erilaisuus on ehdottomasti valttikortti, joka tulee tulevaisuudessakin erottamaan Senen muista.

    







ULKOMAISET SUOSIKIT TOP 5


Vuoden ylivoimainen ykköslevy; Dua Lipan Future Nostalgia.

Dua Lipa

Koko Dua Lipan Future Nostalgia -kokonaisuus oli jymymenestys, ja kaiken kaikkiaan diskovivahteiden uusi nousu on ilahduttanut itseäni suuresti viime vuosina. Nu-discolle löytyy Musiikkiblogin soittolistakin täältä ja Duasta kirjoitin aikaisemmin tänä vuonna täällä.





Lauv


Ihastuin n. vuosi sitten Lauviin ja se olikin menoa sitten. Lauvissa ihastuttaa kokonaisvaltaisesti hurmaava, autenttinen ja samaistuttava olemus, sekä minimalistinen elektroninen popsoundi. Lauvin debyyttialbumi julkaistiin vihdoin keväällä, ja siitä olenkin ollut koko vuoden riemuissani. Lauvista kerron lisää myös täällä.



Sam Smith


Tätäkin odotin suuresti, nimittäin Sam Smithin uusi soundi on viehättänyt itseäni kovasti, vaikka olen häntä rakastanutkin jo pitkään. Uusimman albumin kevään julkaisu siirtyi pandemiatilanteen vuoksi, mutta tästä tulikin itselleni merkittävä syyslevy. Love Goes on albumi sydänsurusta, ja leikittelee tummasävyisellä tunnelmalla ja äänimaailmalla.




WAP


Tämän on pakko olla tän vuoden listalla. Rakastan tätä kappaletta ilmiönä, musavideona ja biisinä, ja tämä on tuonut itselleni paljon monenlaisia positiivisia fiiliksiä ja hetkiä läpi vuoden. Tämä on ollut muutenkin ilmiömäinen vuosi etenkin Megan Thee Stallionille, jonka tänä vuonna julkaistu EP Suga, sekä vielä uunituore debyyttialbumi Good News ovat myöskin pyörineet itselläni kovassa soitossa läpi vuoden!




Lous and the Yakuza


Lous and the Yakuzan Gore-albumi oli satunnainen, mutta onnekas löytö tältä vuodelta. Rakastuin kertaheitolla tähän soundiin huolimatta siitäkin, etten ymmärtänyt kappaleiden tekstejä ilman Google Translatea. Mieletön artisti ja albumi, ja katsokaa tätä upeaa musiikkivideota!!








KOOSTESOITTOLISTA 2020

Tältä soittolistalta löydät tähän postaukseen kirjatut julkaisut, sekä kaikki Musiikkiblogin viikkosoittolistanostot vuodelta 2020. Mainio valinta esimerkiksi uuden vuoden tsembaloihin! Jotta pysyt kartalla myös 2021, muista ottaa haltuun Musiikkiblogin Noin viikon biisit -viikkosoittolista, joka palaa joululomalta uuden musiikin pariin jälleen ensi viikolla!





Kommentit

Form for Contact Page (do not remove)