Noin viikon biisit esittelee uutta musiikkia, varteenotettavia tulokkaita, sekä muita Musiikkiblogin tämän hetken suosikkeja. Soittolista päivittyy viikonloppuisin ja postaussarja nostaa mielenkiintoisia artisteja sekä kappaleita noin kerran viikossa, eli silloin tällöin, eli emme oikeastaan osaa sanoa milloin.
Yeboyah - Kredi feat. NCO
Nelma U, Ibe - Kaikki kerrat kun me tavattiin
Skorpioni- levy-yhtiö on ottanut tavakseen aina vuoden ensimmäisenä päivänä julkaista jotain uutta ja mielenkiintoista. Nelma U onkin Skorpionin uusin sainaus ja samalla tämän vuoden ensimmäisen päivän the julkaisu.
Kyseessä on helsinkiläinen tulokasartisti, joka julkaisi omakustannedebyyttinsä viime kesänä. Nelma U:n tavassa tulkita on monella tapaa samanlaiset kepeät ja jotenkin viattomat vibat kuin Iben soundissa. Luonteva duo kuulostaa siltä kuin heidät olisi tehty musiikillisesti toisilleen, joten yhteistyön hedelmä onkin oikein toimiva biisi.
Jeremie - rooli
Aiemminkin täällä fiilistelemäni Jeremie on julkaissut vuoden ensimmäisen biisin, joka on jälleen soinut kovalla toistolla ruudun tällä puolen!
Rooli esittelee Jeremien hunajaisen laulannan lisäksi weekndmäisiä tummanpuhuvia dream pop -vivahteita. Samalla biisissä on kuitenkin myös jotain hyvinkin perinteistä suomalaista. Fiilis tulee kenties kappaleen tekstillisen puolen vivahteista, jotka kuuluvat lauseissa kuten: Tässä olis hyvä tsäänssi olla enemmän kuin vispilänkauppaa, mut mitä sä vatkaat kun oon jo kokonaan sun.
Biisi pureutuu myös yhteiskunnan edelleen kapeaan miehen rooliin ja siihen kuinka mieskin voi olla suhteessa haavoittuvaisemmassa tilanteessa.
Jo aiemminkin harvinaisen tyylikästä, modernia R&B- ja pop-musiikkia yhdistelevää Jeremie on tuntunut raikkaalta tuulahdukselta kotimaisten tulokkaiden kentällä ja odotankin innolla millainen vuosi Jeremielle on tulossa!
YONAKA - Seize The Power
Viime aikoina olen pitkästä aikaa innostunut modernia rockia tehtailevista naisäänistä (tästä aiheesta kenties lisää täällä vielä myöhemmin) joten tämä kappale osuikin tänään julkaisuviikollaan täydellisesti juuri siihen hermoon, joka itselläni on nyt muutenkin herkillä.
Yonaka on aiemminkin ihastuttanut minua yksittäisillä biiseillään, mutta tämä julkaisu iskikin niin kovaa, että täytyy tällä sekunnilla ottaa Brightonista ponnistava brittiyhtye akuutisti vielä tarkemman tarkkailun alle.
Nimensä mukaisesti voimakkaasti alkava kappale sopisi jonnekin rap-soittarilleni Megan Thee Stallionin ja Sophyan väliin, mutta kasvaakin edetessään aivan toiseen suuntaan lähemmäs sitä alternative rockia mitä Yonakalta on aiemmin totuttu kuulemaan. Toki modernilla twistillä, johon on yhdistelty juuri sopivasti myös elektronisia vivahteita. Hieman enemmän kuin aikaisemmpin, sillä vaikka noita vivahteita on Yonakan musiikissa aiemminkin ollut kuultavissa, on ne nupit vedetty tässä biisissä selkeästi kaakkoon.
Kommentit
Lähetä kommentti